Puheenjohtajalta 31.3.2021

31.3.2021

Ammattiyhdistysliikkeen perusteltu huoli suomalaisen työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän tietoisesta murtamisesta kasvoi, kun Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa päätöksestään irtautua työehtosopimuksesta ja hajauttaa organisaatiotaan kohti paikallista, yrityskohtaista sopimista. Työnantajapuoli ei huomioi päätöksessään, että paikallinen sopiminen on mahdollista jo nykyisessä järjestelmässämme ja sitä toteutetaan monessa työpaikassa, myös esim. kunta-alalla hyvällä menestyksellä.

Neuvottelupöydissä ei sovita vain palkoista, joiden pelätään yrityskohtaisissa neuvotteluissa kiristettävän, vaan myös mm. vuosilomista, työoloista ja työelämän joustoista, jotka huomioivat työntekijöiden tarpeita. Yleissitovuuden vaarantaminen tarkoittaa, että kaikkien työnantajien ei tarvitse noudattaa keskitetysti neuvoteltuja sopimuksia. Tämä lisää epävakautta yhteiskunnassamme ja työrauhahäiriöt lisääntyvät. Näin arvioi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Elinkeinoelämän (EK) viesti hallituksen puoliväliriihen kynnyksellä työllisyyden parantamisesta mm. työttömyysturvan heikentämisellä ja paikallisen sopimisen lisäämisenä ei sekään edistä työllisten ja työttömien asemaa eikä yhteiskuntarauhan säilymistä.

Juuri nyt odotamme, tuleeko eduskunta päättämään alueellisista liikkumisrajoituksista. Rajoitukset tulevat voimaan, mikäli koronan tartuntamääriä ei saada laskemaan. Avaintekijänä on kansalaisten oma vastuu noudattaa voimassaolevia suosituksia ja määräyksiä. Myös rokotteiden jakoperiaatteita puntaroidaan. Tulisiko riskiryhmien rokottamisen jälkeen keskittää rokotteiden antoa enemmän riskialueille, pääasiallisesti Etelä-Suomeen? Tämä mahdollinen hallituksen esitys jakaa suomalaisia eri blokkeihin. Onko virustartunnat etelä-suomalaisten oma vika ja vääjäämätön tulos vastuuttomasta käyttäytymisestä, vai onko kyse siitä, että väestömäärältään suurissa kaupungeissa on vaikeampi välttyä tartuntojen saamiselta? Varsinkin tiedotusvälineet ovat tarttuneet tähän vastakkainasettelun mahdollisuuteen. Itse toivon, että huomio päätöksenteossa kiinnitetään korona-tartuntojen ja altistumisten määrätietoiseen vähentämiseen ja toimitaan asiantuntijoiden arviointien pohjalta, vähemmän poliittisesta näkökulmasta.

Erityisajat vaativat yhdessä toimimista, yhteen hiileen puhaltamista, ei vastakkainasettelua. Niin yhteiskunnassamme kuin työelämässä yksilöiden kokemus yhteisöllisyydestä on tärkeää, silloin kukaan ei koe jäävänsä yksin. Tässä työssä Jyty Metropoli on vahvasti mukana jäsentensä tukijana ja etujen ajajana.

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille toivottaen,

Kaisa