26.3.2024
Hei Kuvan jytyläinen,
raskas talvi alkaa kääntyä kohti kevättä. Työmarkkinoiden umpisolmu tuntuu menevän vain tiukemmaksi, eikä tietä eteenpäin löydy. Kiistaa on monenlaisista asioista. Julkisen puolen työntekijöille erityisen raskas on hallituksen ajama kielto valtakunnansovittelijalle esittää vientialoja suurempia palkankorotuksia meille, teollisuudessa hirvittää liittojen ja luottamusmiesten heikentyvä asema sopijaosapuolina. Ymmärrän vientiteollisuuden merkityksen kansantaloudelle, mutta jos se johtaa ongelmiin, on oltava mahdollista laatia palkkaohjelma kohtuuttomuuksien korjaamiseen, kuten viime vuonna kävi.
Kysyin teiltä käsityksiänne Jytyn ja lakkojen suhteesta. Sain mukavasti vastauksia, kiitos niistä 😊. Suhde lakkoihin oli mattinykäsmäinen fifty-sixty. Osa kannatti tiukempaa linjaa, osa oli tyytyväinen siitä, että Jyty ei ole lakkoillut. Neuvotteluihin tarvitaan kuitenkin kaksi osapuolta, ja hallituksen nuiva linja liittojen suuntaan sai monet kannattamaan tiukempaa linjaa. Moni mainitsi, että Jytyn näkemys ei ole tullut tarpeeksi vahvasti esille, ja liiton tiedottamiseen haluttiin selkeyttä. Olen nämä terveiset saattanut niin yhdistyksen kuin liiton johdonkin tietoon. Mediaa kiinnostaa kärkevät kannanotot ja konfliktit, sovittelevuus ja ratkaisuhakuisuus eivät pääse esille.
Kaupungilla on ollut jo useamman vuoden palkkakehitysohjelma, jolla on pyritty parantamaan kriittisten alojen palkkoja. Veto- ja pitovoiman puute on johtanut suoranaiseen työvoimapulaan varsinkin terveydenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Kuvassa nuoriso-ohjaajat ovat olleet tässä suhteessa parhaiten esillä, ja heille tuli nyt reilun 70 €:n korotukset kuukausipalkkoihin. Olen pyytänyt selvitystä, ovatko nuorisopuolen palkankorotukset olleet avuksi, kun kilpailemme osaavista työntekijöistä naapurikaupunkien kanssa.
Kesäkuussa on tulossa reilun kahden prosentin palkankorotukset kaikille, mutta jaossa on myös järjestelyerien nimellä kulkeva palkankorotuserä. Niillä pyritään korjaamaan pahimmat epäkohdat, jotta palkat saataisiin paremmin vastaamaan tehtävän vaativuutta. Kaupunkitason neuvotteluissa etsittiin yhteistä näkemystä siihen, kuinka varat jaettaisiin henkilökohtaisiin lisiin ja tehtäväkohtaisiin palkkoihin suunnattavien varojen kesken. Minä ja muutkin liittojen edustajat ovat olleet tehtäväkohtaisten palkkojen korottamisen puolella, mutta työnantaja päätti suunnata isoimman osan henkilökohtaisten lisien kautta jaettavaksi. Tämä tarkoittaa, että Kuvassakaan ei järjestelyerien jakamisesta neuvotella vaan ainoastaan keskustellaan. Näin kävi myös viime vuonna. Kun luin pöytäkirjan viimekeväisten järjestelyerien jakamisesta, totesin omien näkökantojeni tulleen hyvin huomioon otetuiksi. Uskon, että minulla on nytkin vaikutusvaltaa, kunhan osaan näkemykseni perustella. Muutama asia minulla jo onkin esille nostettaviksi.
Viime vuonna toimiala saavutti hyvän taloudellisen tuloksen, ja kertapalkkion lisäosa eli 1,5 % palkkasummasta saatiin maksettavaksi. Se tarkoittaa noin 1,2 miljoonaa euroa. Olen ehdottanut työnantajalle, että se jaettaisiin mahdollisimman laajoille työntekijäryhmille. Viime vuosina olemme saaneet runsaasti ikäviä uutisia, nyt olisi mahdollisuus kiittää työntekijöitä ja valaa uskoa parempaan. Ilokseni olen kuullut, että työnantaja on ottanut ehdotukseni vakavasti. Takavuosien tulospalkkion tavoin tasasummana kaikille sitä ei voi jakaa, mutta hyvä näinkin. Jatkossa tuo sama summa on jaossa joka vuosi, lisäosa pienenee vastaavasti. Esihenkilöillä on siis enemmän työkaluja käytettäviksi ja meillä duunareilla aihetta suhtautua työn kehittämiseen positiivisesti ja aktiivisesti.
Jos et ole vielä lukenut yhdistyksen ajankohtaisviestiä, löydät siihen linkin alta:
Jäsentiedote 2/2024 | Jyty Metropoli ry
Mukavaa pääsiäistä ja kevään jatkoa!
Antti Pajala, Kuvan jytyläinen pääluottamusmiesKUVA Pääluottamusmies
Hei Kuvan jytyläinen!
Torstaina 1.2. klo 12–14 järjestetään Senaatintorilla ammattiliittojen yhteinen mielenilmaus hallituksen suunnittelemia työelämän huononnuksia vastaan. Muutama käytännön asia pähkinänkuoressa:
Mielenilmaukseen osallistuminen on demokraattinen oikeus. Se ei kuitenkaan suuntaudu työnantajaa vastaan. Siksi on hyvä keskustella työpaikalla mielenilmaukseen osallistumisesta. On hyvä sopia yhdessä, ketkä osallistuvat mielenilmaukseen ja ketkä jäävät työpaikalle. Esihenkilöt sopeuttavat palvelut sen mukaan, paljonko porukkaa on paikalla. Mielenilmauksella on laaja tuki kansalaisten keskuudessa, uskon niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin asiakkailta löytyvän ymmärrystä, vaikka kaikki ei suju ihan yhtä hyvin kuin tavallisesti.
Mielenilmaukseen osallistutaan omalla ajalla. Jos voit ottaa loma- tai muun vapaapäivän torstaiksi niin hyvä, muuten leimaa itsesi ulos poistuessasi työpaikalta. Jos palaat työpaikalle mielenilmauksen jälkeen, leimaa itsesi sisään. Julkinen liikenne toimii torstaina normaalisti, lakko alkaa vasta seuraavana päivänä.
Hallitus ajaa uudistuksiaan poikkeuksellisen kovakorvaisesti eteenpäin välittämättä kritiikistä. Onpa ay-liikettä pidetty jopa demokratian vastaisena, kun kehdataan vastustaa hallituksen toimia. Tällaisesta kielenkäytöstä tulee ikävästi mieleen aivan toisenlaiset yhteiskunnat kuin avoimet pohjoismaiset järjestelmät. Ay-liike suhtautuu talouden kestävyyteen yhtä vakavasti kuin muutkin yhteiskunnalliset toimijat, mutta ei voi alistua sanelupolitiikan edessä.
Toivon, että mahdollisimman moni pääsisi paikalle Senaatintorille puolustamaan niin demokratiaa kuin työntekijöiden oikeutta hyvään työelämään.
30.1.2024 Antti Pajala
Kulttuurikeskusten visio siitä, mitä kulttuurikeskuksissa tehdään remonttien jälkeen, on iso juttu. Tähän liittyy kaupunkimuutosalueet ja integraation edistäminen kaikissa ikäryhmissä. Laajasti ajatellut nuoret ikäluokat ovat epäilemättä strategisesti tärkeimmät, mutta varttuneempia unohtamatta. Eri-ikäisten ihmisten vuorovaikutus on tärkeää kaikkien hyvinvoinnille. Monikulttuurisuus on myös tosiasia, ja sen haltuun ottamisessa KUVAn palveluilla on suuri merkitys. Työvis ja Arbis KASKOn puolelta ovat myös mukana hankkeessa. Kiinnitän niihin erityistä huomiota, koska ne kuvalaiselle ovat vieraampia palveluita.
Yksi avainkokemuksiani on keväältä 2017, jolloin Maunulatalon Metsäpurosaliin oli kokoontunut vielä muodosteilla olevan KUVA-toimialan työntekijöitä miettimään tulevan toimialan luonnetta. Ihmiset ei juuri tunteneet toisiaan, mutta ryhmissä löytyi helposti ideoita siihen, kuinka voimme palvella kuntalaisia paremmin yhdessä. Todellisuus ei ole vastannut ihan sitä mitä toivottiin, kahlitseva byrokratia on edelleen voimissaan. Toivon, että nyt käynnistyvä visiotyö tuo ajatukset yhteistyöstä lähemmäksi todellisuutta.
Työviksen ja Arbiksen asemasta kaupungin toimialojen kentässä käytiin vääntöä vuosina 2016-17, ja ne laitettiin KASKOon. KUVAssa ratkaisuun ei oltu tyytyväisiä, ne nähtiin lähempänä vapaata sivistystyötä kuin tiukemmin ohjattua koulutuskenttää. Nyt näitä toimintoja on mahdollisuus tuoda lähemmäs toisiaan.
Muutos on sekä uhka että mahdollisuus. Kun työntekijät otetaan mukaan muutostyöhön, uhat hälvenevät ja antavat tilaa nähdä mahdollisuudet. Kun on tilaisuus tehdä oma työ paremmin, työhön tulee lisää mielekkyyttä. Epäilen, että tähän liittyvät ongelmat ovat suuressa roolissa, kun puhutaan työssä jaksamisesta ja työuupumuksesta. Uudenlaiset, laajemmat ja monipuolisemmat työnkuvat tuottavat hyvää niin asiakkaille kuin työntekijöillekin.
18.1.2024 Antti Pajala