Jyty Metropolin jäsentiedote 

METROPOLISTA

3/2022

Puheenjohtajalta 29.4.2022

Virallinen kevät on alkamassa vapun ja toukokuun myötä. Alkuvuosi on ollut jytyläisillä työmarkkinoilla tavallista pidempi, sillä kunta-alan tes-neuvottelut jumiutuivat alkuunsa. Valtakunnansovittelijan pöydässäkään ei päästy sopimukseen, sillä sovittelijan esitys oli alle yleisen korotuslinjan. Työntekijäjärjestöjen peräänkuuluttama matalapalkka-alojen monivuotinen palkkaohjelma loisti esityksessä poissaolollaan.

Työ- ja elinkeinoministeri nimesi huhtikuussa sovintoon pääsyä varten sovittelulautakunnan, joka koostuu työmarkkina-alan konkareista sekä ensikertalaisista valtion ja kuntasektorin toimijoista. Ryhmän puheenjohtaja alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ilmoitti eilen, että tällä viikolla ei toiveista huolimatta ole tulossa sovintoesitystä, sillä osapuolten tavoitteet olivat liian kaukana toisistaan. Näin ollen Jytyn, JHL:n (=JAU) ja JUKO:n lakkovaroitusten mukainen pääkaupunkiseudun lakko on alkamassa tiistaina 3.5. ja kestää seitsemän päivää, 9.5. saakka. Samaksi ajankohdaksi on ajoittumassa valtakunnallinen, kymmenen kaupungin (Rovaniemi, Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki, Vantaa, Espoo, ja Kauniainen) lakko, joka koskee Jytyn osalta kasvatuksen ja koulutuksen sektoria. JHL:llä ja JUKO:lla lakko koskettaa laajempia ammattiryhmiä. Pääkaupunkiseudulla Jytyn lakkorajat ovat siis tulevalla lakkoviikolla laajemmat, kuin muissa Suomen yhdeksässä lakkokunnassa. Työ- ja elinkeinoministerillä on tosin vielä mahdollisuus siirtää tätä alueellisesti laajempaa lakkoa kahdella viikolla eteenpäin. Tästä saamme lisätietoa viikonlopun aikana.

Lakko työtaistelukeinona on useimmille monelle meistä ennenkokematon, eikä välttämättä kovin mieluisakaan. Jyty ei ole käyttänyt lakkoa työtaisteluaseena koko sen yli satavuotisen historian aikana. Tilanteen vakavuudesta kertoo, että liittomme käyttää ensimmäistä kertaa lakko-oikeuttaan vauhdittaakseen neuvottelutulokseen pääsyä. Haluamme tuoda tällä äärikeinolla esille, että kunta-alan eri tehtävien arvostusta on nostettava ja sen vetovoimaisuutta on kasvatettava mahdollistamalla työntekijöille palkkatason, joka vastaa työn vaativuutta ja jolla tulee toimeen. Työntekijäjärjestöjen esittämä monivuotinen matalapalkkaohjelma on konkreettinen keino tähän.

Huhtikuun puolessa välistä alkaen Jytyllä on ollut lisäksi käytössä ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Monen jytyläisen työntekijän työmäärä on niin suuri, että tehtäviä ei ehdi tehdä normaalin työajan puitteissa. Siksi on tärkeää saada tällä kiellolla näkyviin, että työntekijöiden venymisellä on rajansa. Työnantajan tulee kiinnittää työn resursointiin ja työolojen kehittämiseen enemmän huomiota. Se on tärkeä toimenpide työssäjaksamisen ja työhyvinvointimme parantamiseksi. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy vasta, kun sopimukseen on päästy.

Useat yksityisalan tes-neuvottelut ovat jääneet odottamaan kuntasektorin neuvottelutulosta, kuten Avaintes:n, yksityisen sosiaalialan ja yksityisen opetusalan tes-neuvottelut. Toivokaamme siis nopeaa, kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen pääsyä, jotta myös muissa jäljellä olevissa työehtosopimus-neuvotteluissa päädytään työntekijöiden palkankorotusten ja sisältökysymysten kannalta positiiviseen tulokseen.

Koronatilanne on näyttänyt onneksi helpottamisen merkkejä ja esimerkiksi maskipakosta ollaan osin luovuttu. Vaikka tautia esiintyy vielä paljon, on se verrattavissa kausiflunssaan, jota on nyt myös paljon liikkeellä. Yhdistyksemme ammattiosastot järjestävät erilaisia jäsentilaisuuksia vielä tämän kevään aikana, joten seuraathan sähköpostiasi ja ilmoittaudu niihin mukaan. Jyty Metropoli panostaa myös liiton järjestämään lokakuiseen Jyty-risteilyyn antamalla jäsenillemme 70 euron sponsoroinnin. Ilmoittautuminen on jo täydessä käynnissä. Olet saanut siihen yhdistykseltä omat ohjeet, joita noudattamalla varmistat itsellesi jäsensponssauksen.

Hyvää vapun aikaa ja kevättä toivottaen, Kaisa

Metropolin eläkeinfo, osa 1

Kerromme tällä palstalla eri eläkemuodoista, sillä asia tulee jokaisen työntekijän eteen – ennemmin tai myöhemmin. Ensimmäisessä infossa keskitymme vanhuuseläkkeeseen liittyviin asioihin.

 Vanhuuseläke

 Vanhuuseläke tuo turvaa ikääntyessä. Vanhuuseläkkeelle voit siirtyä joustavasti täytettyäsi oman alimman vanhuuseläkeikäsi. Mitä pidempään teet töitä, sitä suuremman vanhuuseläkkeen saat.

 Milloin voin siirtyä vanhuuseläkkeelle?

 Voit siirtyä vanhuuseläkkeelle, kun

·  olet täyttänyt alimman vanhuuseläkeiän 

·  työsuhteesi on päättynyt.

Vanhuuseläkeikäsi riippuu syntymävuodestasi. Työeläkejärjestelmän mukaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä täytettyään syntymävuoden mukaan määräytyvän alimman vanhuuseläkeiän. Vanhuuseläkeiän täyttämisen lisäksi vanhuuseläkkeelle siirtyminen edellyttää työsuhteen päättymistä. Työsuhteen ei tarvitse päättyä, mikäli haet eläkettä ylimmässä vanhuuseläkeiässä.

Vanhuuseläkkeelle ei tarvitse jäädä heti alimman vanhuuseläkkeen täytettyään. Jos vanhuuseläkettä ei ota maksuun vanhuuseläkeiässä, eläkkeeseen saa lykkäyskorotuksen, joka on 0,4 prosenttia jokaista lykättyä kuukautta kohti.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Osittainen varhennettu vanhuuseläke antaa mahdollisuuden ottaa osan karttuneesta työeläkkeestä maksuun ennen vanhuuseläkkeelle jäämistä. Osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä voi ottaa maksuun valintansa mukaan joko 25 tai 50 prosenttia eläkkeestä. Jos osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaa maksuun ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää, eläkkeen määrää vähennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohti. Varhennusvähennys on pysyvä ja se vaikuttaa eläkkeen määrään myös vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Työeläkeote

Julkisella sektorilla työskentelevät saavat työeläkeotteen Kevan Omat eläketietosi -verkkopalvelusta. Yksityissektorin työeläkelaitokset lähettävät vakuutetuille työeläkeotteen joka kolmas vuosi. Siitä voi seurata eläkkeen karttumista. Otteen saa työeläkeyhtiöltä myös sähköisenä. Mikäli työskentelet yksityisellä sektorilla, kysy työnantajaltasi, minkä työeläkelaitoksen piirissä työnantajasi on.

Eläkettä täytyy hakea

Kaikkia eläkkeitä täytyy hakea, sillä eläke ei ala automaattisesti. Työeläkettä haetaan siltä eläkelaitokselta, jossa henkilön työansioita on ollut eniten vakuutettuna kahden viimeisen kalenterivuoden aikana. Sama eläkelaitos lähettää eläkepäätöksen hakijalle ja maksaa eläkkeen. Päätös sisältää sekä yksityisten että julkisten alojen eläkkeet.

Vanhuuseläkkeesi voi alkaa aikaisintaan, sitä seuraavan kuukauden alusta, kun olet täyttänyt alimman vanhuuseläkeikäsi ja työsuhteesi on päättynyt. Vanhuuseläkettä voi hakea takautuvasti enintään kolmen kuukauden ajalta. 

Eläke on verotettavaa tuloa, joten sinun tulee vielä pyytää eläkeverokortti verottajalta. Tilaa verokortti sen jälkeen, kun olet saanut väliaikaisen päätöksen.

Työnteko eläkkeellä

Voit tehdä töitä myös eläkkeellä. Työnteko eläkkeellä kannattaa, sillä eläkettä kertyy lisää, kunnes täytät ylimmän vanhuuseläkeiän.

Vanhuuseläkkeellä ja osittaisella vanhuuseläkkeellä voit tehdä töitä niin paljon kuin haluat ilman, että se vaikuttaa maksussa olevaan bruttoeläkkeeseesi. Muista hakea uutta eläkettä, kun olet lopettanut työnteon.

Voit jatkaa työntekoa vielä sen jälkeenkin, kun olet täyttänyt ylimmän vanhuuseläkeikäsi. Silloin sinulle ei kuitenkaan kerry enää uutta eläkettä. Sen vuoksi palkastasi ei myöskään enää vähennetä työeläkemaksuja ja sinulle jää palkastasi käteen aiempaa enemmän. 

Toimenpiteet Jyty Metropolin jäsenyyden osalta 

Kun sinulle on selvinnyt eläkkeelle jäämispäiväsi, ilmoita siitä sähköpostilla liittoon: jasenrekisteri@jytyliitto.fi.  Ilmoita myös samalla, mikäli haluat jäädä Jyty Metropolin kannatusjäseneksi.  Kannatusjäsenmaksu vuonna 2022 on 70 euroa/vuosi. Saat sillä Jyty-lehden, yhdistyksen vuosikalenterin ja muita mahdollisia yhdistyksen tarjoamia jäsenetuja.  Huomioi, että kannatusjäsenien vakuutusedut päättyvät sen vuoden lopussa, minkä aikana on jäänyt eläkkeelle.

Jyty Metropolin mahtava jäsenetu!!!

Lokakuiselle Jyty-risteilylle on vielä Jyty Metropolin sponsoroimia paikkoja jäljellä.

Metropolilaisena saat yhdistyksemme MAHTAVAN sponsorointiedun (70e), kun ilmoittaudut meidän yhdistyksen jäsenille kohdennettuun sähköpostiosoitteeseen, Mainos risteilystä on lähetetty erillisellä sähköpostilla, josta löytyy myös tiedot, mitä sinun tulee ilmoittaa matkatoimistolle sähköpostissa.

Tervetuloa mukaan syksyiselle risteilylle!

Väransbyn mökki Kirkkonummella

Väransbyn mökin vapaita viikkoja vuokrattavissa vielä touko-, syys- ja lokakuun aikana.

Tarkempia tietoja vuokrattavista mökeistä ja varauksesta löydät tästä linkistä 



Viereinen kuva on Väransbyn mökin talkoista lauantainan 23.4.





Jyty Metropolin toimisto palvelee

Jyty Metropolin toimiston yhteystiedot:

Jyty Metropoli ry
Asemamiehenkatu 4, 9 krs
00520 Helsinki                                                            

                                                            Talousasiantuntija/
Puheenjohtaja                                   jäsenpalvelusihteeri
Kaisa Soininen                                  Leea Järvinen
050 324 2340                                   040 730 7277 (klo 10 - 15)
kaisa.soininen@hel.fi                        leea.jarvinen@jytyliitto.fi

Sinua palvelee myös oma ammattiosastosi ja luottamusmiehesi

Tarkista oman ammattiosastosi puheenjohtaja ja sihteeri: https://www.jytymetropoli.fi/ammattiosastot/ 

Luottamusmiesten tiedot löytyvät: https://www.jytymetropoli.fi/luottamusmiehet/

Liiton yhteystiedot:

Jäsenrekisteri: jasenrekisteri@jytyliitto.fi, p. 020 789 3720 (ma-ti klo 9-11, ke suljettu, to-pe 9-11)

Jäsenmaksut: jasenmaksut@jytyliitto.fi, p. 020 789 3730 (ma-ti klo 9-11, ke suljettu, to-pe 9-11)

Työttömyyskassa Aaria: asiakaspalvelu@aariakassa.fi, p. 020 7655 900 (ma, ke, to klo 9-12, ti klo 12-14)

Muistathan käyttää kaikkia palveluita hyödyksi!